Kamppailutaitoja ja soveltavaa oppimista

Wax on - wax off ja sen siirtovaikutus

Legendaarisessa vuoden 1984 Karate Kid -elokuvassa tarinan päähenkilö Daniel on täpinöissään. Hän on joutunut kiusatuksi ja päätti aloittaa harrastamaan kamppailulajeja, mutta huomasi salin oven avattuaan kiusaajien harjoittelevan kovamaineisen Cobra Kai -koulun riveissä eikä halunnut mennä mukaan. Onneksi talonmiehenä toimiva Okinawalainen mestari Miaygi lupasi opettaa aitoa Karatea nuoren miehen turvaksi. Harjoitusten alettua leveä hymy katoaa kasvoilta, koska treenit osoittautuvat aivan toisenlaiseksi kun hän oli kenties ne ajatellut. Treenit sisälsivät autojen pesemistä, aidan maalaamista, lattian hiomista ym., mutta ei mitään mikä muistuttaa itsepuolustustekniikoita. Myöhemmin edellä mainitut taidot ja niiden harjoittelu osoittautuikin hyödyllisiksi, sillä samat liikeradat toimivat myös torjuntaliikkeinä, eli karatetaidot kehittyivät huomaamatta. Tätä voitaisiin kutsua termillä nimeltä siirtovaikutus eli opitun taidon ja liikemallin soveltamista toisessa tarkoituksessa.

Taekwondossa liikkeiden kamppailusovellukset ovat nyt pinnalla. Kukkiwon Textbookin uudessa versiossa taekwondoliikkeille kuvataan erilaisia käytännön kamppalusovelluksia. Joissakin Karaten tyylisuunnissa bunkai eli liikkeiden kamppailusovellukset ovat kiinteä osa lajia, mutta taekwondossa ne eivät isossa kuvassa ole kovinkaan yleisiä olleet. Maailmalla sport-taekwondo on hyvinkin tuttua ja nyt Kukkiwonin tavoitteena on tehdä myös lajin Martial Arts -puolesta enemmän tunnettua. On siis mielenkiintoista, että lajin katto-organisaatio avaa uudessa kirjassa liikkeiden merkityksiä myös kamppailun ja käytännöllisyyden näkökulmasta.

Nyt kun liikkeiden “salaisuuksia” on ns. virallisesti avattu, mieleen herää muna vai kana arvoituksen kaltainen kysymys; kumpi tulee ensin, liikkeiden kamppailusovellukset vai perustekniset suoritustavat? Hyödynnetäänkö kamppailussa perustekniikassa opittuja liikemalleja vai onko olemassa kokoelma erilaisia kamppailutaitoja joiden harjoittelemiseen perustekniikka toimii muistikirjana? Lähestytäänpäs asiaa taidon oppimisen ja taitovalmennuksen näkökulmasta.

Perustaidot luovat pohjan uuden oppimiselle

Miksi Miaygi laittoi oppilaansa tekemään töitä  eikä opettanut pojalle suoraan lajitaitoja? Olipa oppien tarkoitus mikä tahansa, niin yksi tärkeä viesti siinä on kuitenkin takana. Sanotaan, että oppimalla liikunnallisia perustaitoja oppii myös lajitaitoja, mutta pelkästään lajitaitoja opettelemalla ei välttämättä opi perustaitoja. Kyse on siis siirtovaikutuksesta. Taekwondossa voisi vastaavasti ajatella, että opettelemalla lajin perustekniikkaa, oppii myös kamppailua, mutta pelkästään kamppailemalla ei välttämättä opi perustekniikoita. Jotta perustekniikkaa osaa soveltaa, täytyy kuitenkin ensin oppia kamppailemaan. Selvää on myös se, että mitä paremmat liikunnalliset perustaidot ovat, sen paremmat edellytykset on oppia myös yksilöllisempiä lajitaitoja. Jos osaat potkaista ilmassa liikkuvaan palloon, ei taidosta varmasti ole haittaa taekwondossakaan. Tai jos osaan vahata autoa wax on ja wax off liikkeillä, osaat kenties tehdä samalla liikkeellä myös kamppailutorjuntoja. 

Taitojen oppimisen kannalta liikunnan perustaitoja siis kannattaa harjoitella mahdollisimman paljon. Tämä toteutuu hyvin esim. harrastamalla useita eri tyyppisiä lajeja tai vastaavasti suunnittelemalla harjoittelusta riittävän monipuolista. Liikunnalliset perustaidot voidaan jakaa karkeasti tasapainotaitoihin, liikkumistaitoihin ja käsittelytaitoihin. Taidot voidaan jakaa um-jang periaatteen tavoin karkeasti myös avoimiin ja suljettuihin taitoihin. Suljetuissa taidoissa ympäristö ja tehtävä toistuu samanlaisena, esim. Taekwondoliikesarjoissa toistetaan samoja perusliikkeitä. Avoimissa taidoissa ympäristö ja tehtävä muuttuu eli esim. ottelukilpailussa vastustajat ja kamppailut poikkeavat aina merkittävästi toisistaan.

Enemmän vaihtelua, enemmän oppimista

Nykyaikaisessa taitovalmennuksessa toistuu myös yksi tärkeä vinkki, saman asian toistaminen ei ole kehittävää eli edistävä harjoittelu tarvitsee vaihtelua. Liikesarjojen tekeminen vaikuttaa pikaisesti katsottuna saman asian toistamista, mutta niissäkin on aina pientä vaihtelua, eikä yksikään suoritus ole täysin samanlainen, eikä pidäkään olla. Esim. liikesarjakilpailussa ei pitäisi tavoitella samanlaiseen suoritukseen vaan tehdä juuri siinä hetkessä ja tilanteessa paras mahdollinen suoritus.

Elokuvan Mestari Miaygi on oiva esimerkki, kuinka tuoda vaihtelua harjoituksiin. Luovuus ja mielikuvitus ovat eduksi kun taitoa harjoitellaan eri tavoin tehtävää ja ympäristöä muokkaamalla. Hyvällä valmentajalla onkin iso työkalupakki, josta ammentaa harjoitteita sekä näiden eri variaatioita. Eikä vaihtelu ja ero suoritusten välillä ei tarvitse olla kovinkaan suurta tuodakseen haettua hyötyä. Liikesarjoja voi tehdä esim. muuttamalla liikkeiden nopeutta, rytmiä tai painopistettä suoritusten välissä. Otteluharjoituksissa vaihtelua tulee luonnostaan jo harjoittelemalla eri vastustajan kanssa. Karate Kid elokuvassakin Daniel nähdään harjoittelemassa samoja liikkeitä aitaa maalatessa, pariharjoitteita tehdessä ja liikesarjoja toistaessa sekä myös soveltavassa kamppailutilanteessa.

Vaihtelulla voidaan myös haastaa taitotasoa, siten että harjoittelu on kiinnostavaa ja motivoivaa. Jos harjoite on liian helppo, hyvä valmentaja voi lisätä samaan harjoitteeseen aina uuden tason ja haasteen tai eri näkökulman ylläpitämään kiinnostusta. Vastaavasti jos tekniikka on liian haastava, sitä kannattaa yksinkertaistaa tai tehdä hiukan helpommin, jotta suurin osa suorituksista tuottaa onnistumisen kokemuksia.

Oppimisen kolme tekijää, oppija, tehtävä ja ympäristö

Nykyaikainen taidon oppimisen malli antaa hyvän työkalun harjoittaa taitoa eri tavoin. Nykyaikaisen mallin mukaan taidon oppimiseen liittyy kolme eri tekijää, jotka ovat; oppija, tehtävä ja ympäristö. Oppija eli harjoittelija joka pystyy sisäistämään opetettavan taidon sen paremmin mitä syvällisemmin perusliikuntataidot ja taitavuuden eri osatekijät ovat hallussa. Ihminen on kykenevä oppimaan uusia asioita läpi elämän. Sami Kalaja kertoo luennollaan hyvän esimerkin, jossa samaan testiin oli osallistunut taitoluistelijoita ja kestävyysurheilijoita. Helposti ajattelisi että kestävyysurheilijat olisivat oppineet uusia taitoja helpommin, koska heillä voisi olla ns. reserviä enemmän. Tulokset olivat kuitenkin päinvastaiset. Mitä enemmän erilaisia taitoja on harjoitellut, sen helpommin omaksuu myös uusia taitoja. Taitoluistelijat pärjäsivät testissä paremmin. Tämä johtuu siitä, että uusien taitojen oppiminen synnyttää aivoihin uusia hermoyhteyksiä ja mitä enemmän yhteyksiä on, sen sujuvampaa myös oppiminen on.

Toinen tekijä on tehtävä. Oppimista voidaan tehostaa tehtävää muokkaamalla. Hyvä tehtävä on sellainen, jonka vaativuustaso ei ole liian haastava eikä liian helppo, sitä voi harjoitella määrällisesti paljon ja siitä saa hyvän palautteen. Hyvä palaute on sellainen jonka oppija hoksaa ja ymmärtää itse. Esimerkiksi oppija voi keskittyä potkuharjoituksessa potkumaalista kuuluvaan ääneen, sen sijaan että opettaja kertoo sanallisesti oliko potku riittävän voimakas vai ei. Jos sivupotku meinaa laskeutua jalka suorana alas, voi potkua harjoitella esteen yli jolloin palautus tulee automaattisesti mukaan. Karate Kid elokuvassa Daniel jo hiukan turhautuu työleirillä uurastamiseen, jolloin Miaygi muuttaa tehtävää ja pyytää oppilastaan puolustautumaan samoilla auton vahaus ym. liikkeillä hyökkäyksiä vastaan. Tällöin Miagin ei tarvinnut kertoa, että tämä on torjunta vaan oppija ymmärtää sen itse. Danielin ilme kertoo oivalluksesta ja varmasti myös sisäinen motivaation sai kipinän hänen sisällään. “Valmentajan tärkein tehtävä on tehdä itsestään tarpeeton” - Sami Kalaja.

Kolmas tekijä on ympäristö. Vaikka suoritus muistuttaa ulkoisesti samanlaiselta, ympäristön vaihtuminen voi tehdä siitä merkittävästi erilaisen. Hyvä valmentaja osaa hyödyntää ja muokata ympäristöä tuoden oppijalle vaihtelua ja uusia haasteita sekä kokemuksia, esim. teettämällä tekniikoita erilaisen alustan päällä, hyödyntämällä eri välineitä tai vaikka tuomalla saliin vierailevan opettajan. Oppijan kannattaa myös itse haastaa itseään ja mennä erilaisiin ympäristöihin, esim. osallistumalla leireille, kilpailuihin, näytöksiin, vyökokeisiin, toisen seuran harjoituksiin jne. Miyagi on elokuvassa taitava muokkaamaan myös ympäristöä. Daniel nähdään harjoittelemassa mm. hiekassa, vedessä ja keinuvassa veneessä.

Kamppailua omassa mielessä

Hyvää taidon oppimista voi tehostaa myös mielikuvien avulla. Tämähän on taekwondoharrastajille tuttua, sillä toisinaan liikesarjojen sanotaan olevan kamppailua mielikuvitusvastustajaa vastaan. Se millainen mielikuva on tai mihin oma huomio kannattaa kohdistaa, ei kuitenkaan ole aivan merkitsetöntä. Taidon oppimisen kannalta mieli kannattaa kohdistaa oman kehon ulkopuolelle tai tulevaan tapahtumaan. Perustekniikkaharjoittelussa mieli kohdistuu helposti omaan kehoon, tällöin käsky tulee tietoiselta aivokuorelta jolloin liikkeistä tulee helposti kömpelöitä ja hitaita. Parempi voisi olla kohdistaa mieli esim. pukuun, sen ääneen tai ulkopuolisiin apuvälineisiin jolloin liikkeiden ohjanta tapahtuu alemmilta aivokerroksilta. Myös tiedostamaton tekeminen ns. tyhjällä mielellä tekee liikkeistä rennompia, sujuvampia ja nopeampia. Harjoitteita suunniteltaessa kannattaa siis pohtia millaisen mielikuvan tai tavoitteen sille määrittelee. Kokeile esim. onko suoritusten välillä eroa jos keskityt mahdollisimman nopeasti vetämään tukikäden omalle lantiolle omaan kehoon ja sen tuntemuksiin keskittyen tai vastaavasti keskity takana olevaan kohteeseen ja iske siihen napakasti kyynärpäällä.

Tutkimukset osoittavat että mielikuva joka tulee oman lajin ulkopuolelta, kestää myös paremmin painetta. Tästä on klassinen koripalloesimerkki, jossa vapaaheiton ennätystä yrittäneeltä kysyttiin mitä hän mietti heittojen aikana. Hän vastasi miettivänsä keksipurkin ottamista ylähyllyltä. Loogista, sillä liikerata on samanlainen eikä se ole lähellekään yhtä jännittävä kuin se meneekö pallo vielä koriin vai ei. Aivot eivät erota onko tilanne aito vai mielikuvituksen aikaansaannosta. Kenties itsekin muistat jonkun tilanteen jossa oma mielikuvitus on saanut omassa kehossa aikaan sykkeen nousua tai jopa tuntumaan stressireaktion tuntemuksia. Kun harjoittelua on takana riittävän paljon, mielikuvan ei tarvitse olla kovinkaan tarkka ollakseen hyödyllinen. Karate Kid elokuvan toisessa osassa Miaygi antoi hyvän esimerkin mielikuvan käytöstä kuvatessaan torjunnassa tehtävää vartalonkäyttöä rumpusoittimeen jota pyöritellään käsissä pallojen sinkoutuessa torjuntaliikkeiden lailla puolelta toiselle. Onnistuneesti Daniel San pystyy elokuvassa hyödyntämään mielikuvaa niin haastavassa harjoitustehtävässä kuin kamppailutilanteessakin. Kun taekwondoharjoittelua on tehnyt riittävän kauan, liikesarjan liikkeissä voi alkaa näkemään tuttuja itsepuolustustekniikoita joita on harjoitellut tai vastaavasti itsepuolustustreeneissä syntyy mielikuva jonkun liikesarjan liikkeistä. Eli pohdintaa siitä kumpi tulee ensin, sovellus vai perustekniikka voinee todeta, että kumpi vain.

Yhteenveto

Pohditaan vielä loppuun, mikä oli tarinan opetus. Kannattaako oman seuran oppilaat laittaa tekemään työtä. Kyllä kannattaa, koska ilman kovaa työtä ja harjoittelua ei tule tuloksia. Mieluummin siis kannattaa kohdistaa palaute ja kehut ahkeraan työn tekemiseen kuin onnistuneisiin suorituksiin, koska juuri työnteolla on merkitystä. Onnistumisen kokemukset ruokkivat joka tapauksessa sisäistä motivaatiota ja antaa oppijalle palautteen jo itsessään eli ei ohjaajan tarvitse sitä erikseen enää kertoa. Lisäksi voi syntyä mielikuva, että vain onnistumisella on merkitystä, vaikka oppia voi jokaisesta suorituksesta, myös niistä jotka eivät menneet täysin nappiin. Lisäksi tarvitaan riittävästi monipuolistuutta ja vaihtelua sekä palautetta siitä mitä tehdään ja miten onnistutaan.  Perusliikuntataitoja voi lisätä helposti esim. harjoituksen valmistavaan vaiheeseen sekä monipuolisuutta kun teettää tekniikoita eri teemoin ja painopistein. Hyvä palaute ei ole aina suullisesti kerrottu vaan se voi olla myös sellainen jonka oppija kokee ja hoksaa itse. 

Monilajisuudesta ja monipuolisuudesta on hyötyä sillä tutkimusten mukaan, esim. German Sport University Colognen tutkimuksessa (2013) selvitettiin 155:n eri lajien kansainvälisen huippu-urheilijan taustoja: 88 % urheilijoista oli harrastanut useampaa kuin yhtä lajia nuoruudessaan ja vain noin 12 % oli erikoistunut varhain yhteen lajiin. Toki kaikilla ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta harjoitella montaa lajia, mutta monipuolisesti voi harjoitella muutenkin. Ja onneksi taekwondo voi jo itsessään olla erittäin monipuolista. Lajissa voi esimerkiksi harrastaa ja kilpailla kahdessa osa-alueessa ottelussa ja liikesarjassa, jotka ovat um-yangin tavoin kuin vastakohtia toisilleen. Suomessa on myös hyviä esimerkkejä ja esikuvia siitä, että menestyä voi molemmissa kilpailumuodoissa. Ottelun ja liikesarjojen lisäksi myös murskaus ja kamppailusovellukset sekä itsepuolustusharjoitukset ovat omiaan tuomaan vaihtelua sekä erilaisia tehtäviä. Karate Kid -elokuvan "wax on - wax off" toimii siis erinomaisena vertauskuvana siirtovaikutukselle – ilmiölle, jossa opittu taito tai liikemalli siirtyy toiseen tilanteeseen, aivan kuten taekwondon perustekniikkaliikkeitä sovelletaan itsepuolustuksessa.

"Wax on, wax " - Mr Miagi, Karate Kid 

Teksti: Jari Kanninen, 12.4.2025
 

Lähteet:

• www.valmennustaito.info
• www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/liikuntataidot/liikunnalliset-taidot
• Taidon oppiminen ja harjoittelu - Sami Kalaja 
• Taidon automatisoituminen - Valmennuskeskus Vierumäki

Liikunnalliset perustaidot:

tasapainotaidot	liikkumistaidot	käsittelytaidot
– pyörähtäminen – heiluminen – pysähtyminen – väistäminen – kieriminen – kääntyminen – venyttäminen – taivuttaminen – tasapainoilu	– käveleminen – juokseminen – loikkaaminen – hyppääminen – kiipeileminen – laukkaaminen – liukuminen – kinkkaaminen	– vierittäminen – heittäminen – potkaiseminen – iskeminen – työntäminen – pomputtaminen – kiinniottaminen – kierittäminen – potkaiseminen ilmasta – lyöminen ilmasta

Lähde: https://tervekoululainen.fi/ylakoulu/liikuntataidot/liikunnalliset-taidot/