Filosofia

Kaikki jakautuu um-yang -ajattelun mukaan kahden navan eli polariteetin välille. Tällaisia um-yang -pareja ovat esimerkiksi negatiivinen-positiivinen, talvi-kesä, pohjoinen-etelä, nainen-mies, maa-taivas, sulkeutuminen-avautuminen, vetäytyminen-laajentuminen, intuitiivinen-rationaalinen, mietiskely-toiminta, taolaisuus-konfutselaisuus, jne. Kaikki asiat voidaan siis jakaa näiden ääripäiden perusteella, mutta moraalisia arvosteluita on vältettävä. Teorian mukaan erilaisten asioiden paremmuutta ei pidä vertailla keskenään, vaan tulee ymmärtää millaista toimintaa kulloisessakin tilanteessa tarvitaan. Um-yang -symboli on ollut käytössä kauan ennen taolaisia tai konfutselaisia. Symboli on tunnettu jo ensimmäisen kiinalaisen hallitsija-filosofin Fu Xin aikaan noin 3000 eKr. Um-yang -symboli on kosmisen harmonian, ykseyden ja ilmiömaailman kaksijakoisuuden symboli: siinä on kaksi voimaa ja niitä yhdistävä ympyrä. Se ei kuvaa kahta taistelevaa voimaa, vaan niiden välistä jatkuvaa vuorovaikutusta, luomista. Um mainitaan aina ensin, sillä se on yangin synnyttäjä; pimeydestä ja varjosta syntyy valo. Valo kasvaa, loistaa, hiipuu ja kuolee noustakseen taas uudelleen. Um on siis äiti-hahmo: synnyttäjä, armo ja viisaus; yang on isä-hahmo: oikeus ja toimintatapa. Kuten alussa todettiin um ja yang käsitteet eivät sisällä hyvän tai pahan vertailua, vaan ovat toisilleen välttämättömiä kokonaisuuden osia. Feminiininen um on keino, jolla maskuliininen yang voi saavuttaa joustavuutta ja sisäistä ymmärrystä. Vastaavasti um voi hyödyntää yang-ominaisuutta tavoitellessaan rationaalisuutta tai määrätietoista toimintaa. Ääripäät eivät taistele keskenään, vaan palvelevat kokonaisuutta oman erityislaatunsa mukaisesti. Um-yang -ajattelu liittyy keskeisesti joihinkin taekwondon osa-alueisiin. Esimerkiksi taeguk-liikesarjojen kuvaamiseen on käytetty um- ja yang-symboleista koostuvia trigrammeja. Näistä trigrammeista neljä esiintyy myös Etelä-Korean kansallislipussa, missä ne ympäröivät pyöreää um-yang -symbolia. Trigrammin viivat vastaavat puumsen sivuttaissuuntaisia liikkeitä siten, että yhtenäisellä yang-viivalla kuvataan kahta sivuttaissuuntaista askelta ja katkonaisella um-viivalla yhtä sivulle tapahtuvaa askelta. 

Taekwondo-tekniikoidenkin filosofiaa voidaan pyrkiä ymmärtämään um-yang -teorian avulla. Tällöin aktiiviset, etenevät tai hyökkäävät toiminnot edustavat yang-energiaa ja passiiviset, perääntyvät tai puolustavat tekniikat tapahtuvat yin-periaatteen mukaisesti. Olennaista on jälleen muistaa, että nämä ääripäät tarvitsevat toisiaan. Toimivalla kädellä on aina vastaliike vyölle palaavassa kädessä, puolustusta voi seurata hyökkäys ja hyökkäys voi toimia puolustuksen tavoin... Näillä itämaisesta kulttuurista lähtöisin olevilla käsitteillä ei tarvi olla suomalaiselle harjoittelijalle mitään uskonnollista sisältöä. Niiden tehtävänä on opettaa taekwondo-oppilasta näkemään vartalonsa kokonaisuutena, jossa jokainen toiminto vaikuttaa johonkin toiseen. Painon siirtäminen vasemmalle jalalle vähentää sitä oikealta, torjuminen vasemmalla kädellä vapauttaa oikean käden vastaiskuun, jne. Laajemmin ajateltuna, oppilaan tulisi oppia elämään sopusoinnussa kuvattujen ääripäiden kanssa. On viisaampaa toteuttaa "kultaista keskitietä", kuin raivata tietään äärimmäisessä yang-mielentilassa tai vetäytyä odottamaan kohtaloaan passiivisen um-olemuksen mukaisesti.

Lähde: Suomen Taekwondoliitto / Jarkko Mäkinen ©